tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kesä ja kärpäset


Ajattelin vähän vetää yhteenvetoa siitä, missä mennään ruokavalion ja treenailujen suhteen tällä hetkellä, sillä jos jossain on lyhyestä virsi kaunis niin tässä, valitettavasti. :D Nyrjähtänyt nilkka estää yhä kaiken mahdollisen liikkumisen vähäisen arjen tallustelun lisäksi eli kylmä-koho-kompressiolla mennään edelleen.

Ruokavaliossa noudatan samaa linjaa kuin Saksan reissun aikana eli n. kolme ateriaa päivässä, joilla pyrin toki syömään kohtuudella ja semi-terveellisesti, mutten laske kaloreita tai määrittele ruoka-aineita sen tarkemmin.

Ainakin pari viime viikkoa tämä linjaus on toiminut, sillä paino oli tullut juhannuksen aikana ja jälkeen viikossa noin kilon verran alaspäin. En aio nyt tarkemmin ihmetellä sitä, onko kyseinen kilo lähtenyt kaikkialta muualta paitsi rasvakerroksesta, heh, mutta jos jotain, niin suunta on ainakin hyvä. Vielä on toisinaan "syöttöporsas"-olo etenkin rannalle suunnatessa, mutta silloin muistuttelen itseäni, että ollaan kaikki kauniita juuri sen kokoisina kuin olemme ja fiilis hälvenee nopeahkosti. Kyllä se tästä, hiljalleen. :))

...mutta perhana -10kg silti kiitos. Ja se suunnitelma tulevaisuudelle, pian. Harkitsen ihan tosissani jopa kuuden viikon Superdieettiin siirtymistä, sillä sen kanssa on edelleen syntynyt parhaimmat painonpudotus-tulokset ja nyt kyseiseen ruokavalioon olisi muutenkin niin kiitettävästi etäisyyttä, että se saattaisi tuntua taas uudelta ja ihmeelliseltä. Ja miten piristävää olisikaan vetää kunnon Fitfarm-ruokakuuri pitkästä aikaa blogin puolella! Onko kuulolla muita Superilaisia ja onko teillä blogit pystyssä, jotta voisin kurkkia fitspiraatiota ja foodspiraatiota jo valmiiksi sieltä?

Liikunnan puutteeseen alkaa sen sijaan pikkuhiljaa hajota pää. Nyt, kun kerrankin olisi kesä ja kärpäset ja hyvät ilmat ja vapaus tehdä juuri sitä mitä huvittaa, en pääse sinne minne haluan eli pururadalle juoksemaan linnunlaulun tahtiin. Voi itku sentään... :-( Vammojen ja sairastamisen myötä sitä aina muistaa, miksi liikkuminen on niin ihanaa ja miten hyvältä se tuntuu – eli jos jotain, niin sitä kokee jopa olevansa urheilullisimmillaan silloin, kun ei pääse liikkumaan, ha. Salille ei olisi vielä kovin hurjaa ikävää, mutta tässä tilanteessa yläkroppatreeni näyttäisi olevan ainoa, mihin meikätyttö pystyy eli sitä sitten huomenissa!

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Alennuksia viikonlopulle :)

Normaalisti mulla menee aivan ohitse kaikki alennuskoodit, mitä sähköpostiin tupsahtelee vähän väliä, mutta nyt aion ryhdistäytyä ja vinkata edes kertaalleen teillekin siltä varalta, että joku on siellä jo sormet syyhyten odotellut jotain bonusta nettishoppailuunsa. Parastahan on, että näiden alennuksien myötä ei tarvitse edes perustella itselleen, miksi ostaa jotain, kun näillähän käytännössä vain säästää rahaa eikä tuhlaa sitä. :D No mutta, asiaan.


Fitnesstukulla on tällä hetkellä kaikki vähintään -15% alennuksessa ja moni tuote suuremmallakin alella. :)) "Pomot lomailee" -kampanja on määrittelemättömän ajan voimassa eli kannattaa toimia ripeästi, mikäli omasta mömmökaapista vain löytyy tilaa. Omat kestosuosikkini täältä ovat mm.

~ 12-pack Quest Bareja 23,90e (puhdas "cheat-clean" proteiinipatukka)
~ Whey-80 14,37e (hiilariton superhyvä proteiinijauhe) tai Whey-100 22,86e (puhtaampaa, korkealaatuisempaa, soveltuu laktoosi-intoleranteille)
~ 15-pack Goodlife-proteiinipatukoita 17,50e (vähäkalorinen, superherkku)
~ koko elintarvike-osasto on kuin laihduttajan karkkikauppa, aah...



Tarkemmat ohjeet Feelunique-shoppailulle löytyvät täältä eli tässä on kyseessä ehdoton lempparini kosmetiikkatuotteiden osalta. Nykyään tulee tilattua vain ja ainoastaan Feeluniquelta, sillä samat tuotteet saa heiltä huomattavasti edullisemmin kuin Suomen verkkokaupoista tai kivijalkamyymälöistä. :) Esimerkkejä tarjouksista:

~ BareMinerals-tuotteet ilman koodia -20% vain tämän päivän (26.6) ajan
~ GHD-suoristusraudat alkaen 125e


Ahh slurps grrr... Jos jokin kauppa saa kyseisen lausahduksen aikaan, niin Sportamore. Tähän sydänsilmäinen emoji. Sportamorella samaa ideologiaa kuin kahdessa aiemmin mainitussakin; nopea, edullinen, laaja valikoima ja erinomainen asiakaspalvelu. Suosittelen lämpimästi tsekkaamaan, on jälleen kuin treenarin karkkikauppa. :) Tarkkana tyttönä olen aina vertaillut samojen tuotteiden hintoja eri nettikaupoista ennen ostamista ja säännöllisesti Sportamore on ollut aina edullisin.

~ Tästä suoraan alepuolelle, alennuksia jopa -50% saakka

Osa linkeistä toteutettu affiliate-linkkeinä TradeDoublerin kautta.

torstai 25. kesäkuuta 2015

Arvosta sitä, mitä on

Pysähdy hetkeksi, avaa silmät, huomaa elämän pienet asiat ja nauti niistä. Tässä maassa, kuten missä tahansa, voi joko keskittyä jatkuvasti etsimään epäkohtia tai katsoa niiden ohi ja huomata, miten älyttömän paljon täältä löytyy myös hyvää.


Tämä ajatus heräsi lähinnä siitä, miten paljon Suomea on eduskuntavaalien aikana ja jälkeen sosiaalisessa mediassa parjattu sekä miten yksi negatiivinen uutinen toisensa jälkeen nousee toistuvasti purnaamisen tueksi sille, kuinka tässä maassa on kaikki päälaellaan. Itse lähinnä ihmettelen touhua vierestä, että eikö mitään hyvää?

Jos Suomessa on asiat niin huonosti, on hyvä alkuun miettiä, mistä sitten löytyisi se "täydellinen maa", jossa ei omia epäkohtiaan olisi ja jossa asiat olisivat edes puoliksi niin hyvin kuin meillä täällä. Itsekin haaveilen esimerkiksi Englantiin muutosta että eipä siinä, mutta tiedostan jo nyt sen olevan aikanaan melkoinen askel taaksepäin monen meille itsestäänselvän asian osalta. Meillä on täällä asiat niin täydellisesti kuin nykypäivänä missään valtiossa on ylipäätään mahdollista olla ja siitä jos jostain on lupa nauttia – jos siis vain haluaa, ei kukaan tietenkään pakota.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Apteekin hyllyltä


Jos nyt ihan hituisen vain heittäydyttäisiin pinnalliseksi, niin ylläolevat kuvat (lähde: weheartit.com) edustavat sitä kauneusihannetta, jonka voisin itse napata omaan kroppaani sormia napsauttamalla mikäli mahdollista. Leikkimielisesti ja kevyen rennosti asiaan suhtautuen siis. Vaikkei sillä nyt oikeasti mitään väliä ole ja makuasioitahan nämä kaikki, niin välillä on hauska nähdä, minkälainen on jonkun toisen mielestä kauneinta ja verrata sitä omaan näkemykseensä. Jokaisella oma käsityksensä ja hyvä niin! Itse en siis tavoittele äärimmäistä laihuutta tai äärimmäistä lihaksikkuuttakaan, vaan minun mielestäni (muun muassa) näissä kuvissa on naisen vartalo kauneimmillaan.

Totta puhuen voisin kuitenkin valita tähän tuhat muutakin erilaista kuvaa ties minkälaisin kriteerein eikä mikään silti ikinä voita sitä sisäistä kauneutta, hyvää oloa ja itsevarmuutta, joka näkyy meistä sinne kaikkein kauimmas. :) Ei siis unohdeta sitä!

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Guess who's back, back again...


Eve's back, tell a friend. Guess who's back, guess who's back, guess who's back... :D

Koska kunnon postailuja ei ole tullut vähään aikaan, aion madaltaa kynnystä postaamalla pienen höpöttelypostauksen ihan alkuun. Ehkäpä tämän jälkeen päästään taas vauhtiin ja saatte taas nauttia (tai kärsiä) yhden postauksen päivätahdista – paljon olisi nimittäin taas mielen päällä, kunhan vain saan writer's blockin selätettyä!

Writer's blockin lisäksi poden myös eater's blockia, kun ei tee mieli mupeltaa tai kokata mitään ruokaa, oli se sitten terveellistä tai ei. Iltapalaksi tänään uppoaa esimerkiksi päärynä tai pari, koska niitä nyt sattuu olemaan ja kun muutakaan – tai oikeastaan mitään – ei tee mieli. Siispä päärynä!

En ole myöskään käynyt kuntosalilla yli kuukauteen ja kun tällä viikolla piti vihdoin suunnata onnellisesti takaisin Elixian hoiviin, päätti kohtalo toisin. Vasen tossu eli nilkka on täällä hieman solmussa ja toipuu edelleen juhannuksen riennoista, joten ainoa liikuntasuoritus, jota tämä tyttö täällä tekee on maksimissaan lähimpään ruokakauppaan köpöttäminen. Mikäli siis näette Turussa omituisesti, mutta silti sitkeästi ja raivolla eteenpäin ontuvan henkilön, niin minä se vain siellä. =) Seuraavaksi tosin tepsuttelen kiltisti tien toisella puolella olevaan terveystaloon, mikäli paranemista ei ala näkyä...


Saksa-breikin jälkeen tuntuu myös vahvasti siltä, että taidan päätyä vetämään loppukesänkin vähän omalla tyylilläni ja pitämään breikkiä pt-jutuista. Tämä on nyt se uusi juttu, joka on omalla tavallaan kuin hyppy tuntemattomaan, muttei kuitenkaan pää edellä, vaan ennemminkin turvallisemmalla kynttilähypyllä.

Miten, se jää nähtäväksi, sillä suunnitelmia ei vielä ole muuta kuin tasan se, että mitään suunnitelmaa ei löydy ja se tuntuu nyt hyvältä ratkaisulta. En ole vielä pyöritellyt asioita mielessäni sen enempää, mutta toisaalta rakastan tällä hetkellä ajatusta siitä, ettei kaikki ole niin tarkkaan suunniteltua ja kiveen hakattua – sisältäen myös sen, miten pitkälle ja millä ehdoilla aion tätä omaa tyyliäni oikein vetää.

En enää kaipaa sitä, että treenaan ja ruokailen toisen sanelemana ja ohjaamana siksi, että näin vain nyt kuuluu ja on optimaalisinta tehdä. Tiettyyn pisteeseen asti tämä toimii, kunnes se vain ei enää toimi. Eikä sen toisaalta niin kuulukaan toimia loputtomiin, sillä en ajatellut loppuelämääni mennä vaihtuvien ohjelmien ja vahtivan silmän varassa, vaan ennemminkin oppia saamistani eväistä ja rakentaa niiden pohjalta sitä kuuluisaa omaa tietäni. Paljon olisi vielä opittavaa, mutta paljon on toisaalta jo opittukin.


Toisin sanoen se, mitä nyt kaipaan, etsin ja alan toteuttaa, on se ikioma tekeminen, vaikken osaakaan täysin selittää sitä vielä tässä ja nyt. Kun tekeminen lähtee täysin omasta sydämestä, syvältä sisältä ja omien päätöksien turvin ilman välikäsiä, se tuntuu heti paljon merkityksellisemmältä, siitä ottaa täyden vastuun ja sitä ruokkii ja kasvattaa huolella kuin omaa pientä lastaan.

Ja tiedättekö mikä lohduttaa kaikessa kontrollin irtipäästämisessä kaikkein eniten? Tajunta siitä, että se on täysin okei. Kun pää käy tarpeeksi asioita läpi ja elämänsuunnitelmat lähtevät kunnon muutospyörteeseen, on hyvä ottaa hetki aikaa itselleen ja antaa itsensä olla sopivasti sekaisin. Aina ei tarvita supertarkkaa suunnitelmaa, vaan joskus voi myös hyvillä mielin vain olla. Treenata niin, että tulee hyvä olo ja syödä niin, että tulee hyvä olo. Tavoitella jotain, mistä tulee hyvä olo ja höllätä niin, että siitäkin tulee hyvä olo. Kohtuudella.

Täten nimitän siis itseni oman elämäni kapteeniksi, kaikilla osa-alueilla. Palapelin palasia lähdetään kasaamaan tässä kohtapuoliin sitten, kun siltä tuntuu – ilman kiirettä, stressiä tai paineita. Kapteeni Eve kiittää ja kuittaa!

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Tämä ei ole fitnessblogi

 
Sain taannoin kysymyksen kommenttiboksiin, miksen enää postaile laihdutuksesta tai painosta (ilmeisesti painonkehityksestä tai painonhallinnasta). Samoin juttelin siskoni kanssa, kuinka hänen korviinsa oli kantautunut erään tuttumme kommentti blogiini viitaten siitä, miten kuvissa sitä näyttää paljon pienemmältä kuin todellisuudessa. Pieni mentaalinen taka-askel tuli kieltämättä molempien kommenttien kuultuani otettua että anteeksi mitä, mutta toisaalta nämä saattavat olla ajatuksia monen muunkin lukijan takana ja onkin ihan aiheellista, että availen vähän omaa näkökulmaani - sekä blogini että itseni näkökulmasta.

Siispä muutama avainpointti:

1. Tämä ei ole fitnessblogi. "Fitness" (siinä mielessä, miten media sen tuntuu määrittelevän) ei ole elämäntapani. Kuntosali, terveellisesti ja puhtaasti syöminen, painonhallinta ja fysiikan parantaminen/ylläpito - ne ovat osa elämääni, eivät koko elämäni. Välillä isompi osa ja välillä pienempi osa, vaihtelu virkistää ja tärkeintä on, että fiilis pysyy hyvänä, teki mitä teki ja missä määrissä tahansa.

2. Tämä ei ole laihdutusblogi. Kyllä, blogi alkoi aikoinaan puhtaasti laihdutuslähtökohdista ja johti huippulukemissaan jopa 25 kilon pudotukseen 8kk aikana, joista takaisinpäin on parin vuoden jälkeen tullut noin 7-8 kiloa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kykenisin pitämään blogiani ikuisesti laihduttajan näkökulmasta tai puhumaan kuukaudesta toiseen laihdutusvinkeistä tai laihdutuskokemuksista, sillä laihdutus ei ole enää millään tasolla elämässäni samoissa mittakaavoissa kuin mitä se on yli kaksi vuotta sitten ollut ja aiheetkin alkavat pikkuhiljaa loppua kesken, kun olen niin monesta jo ehtinyt kirjoittamaan - useasti. Blogin historiassa on paljon postauksia mm. before-after -kuvista ja tunnelmista Go Fat Go:n tai Superdieetin ajoilta, joita suosittelen ilman muuta lukaisemaan, mikäli on itse astumassa samoihin saappaisiin! Sieltä löytyy se autenttinen tunnelma niiltä ajoilta, kun taas nykyään muistellessa sekoittuu mukaan myös nykyhetken arvot, asenteet ja kokemukset vuosien varrelta mukaan tarttuneena.


3. Tämä ei ole treeniblogi. En harrasta varsinaisesti mitään kuntoilulajia enkä tähtää kisoihin minkään lajin parissa. Tykkään liikkua ja haluan ylläpitää liikunnallista elämäntyyliä elämässäni niin hyvin kuin pystyn. Kestosuosikkinani on kuntosali, mutta Saksa-loman vuoksi en ole sielläkään kuukauteen käynyt - ja hyvin voin silti edelleen, liikunta on vain hetkellisesti vaihtanut muotoaan. Treenaan salilla, käyn juoksemassa, käyn kävelemässä, harrastan arkiliikuntaa - ja sitten taas vastapainoksi myös skippaan salitreenejä, en juokse aktiivisesti (koska polvi), en käy kävelemässä ilman koiraani (asuu Salossa) ja välillä puhtaasti laiskottaa. Elämä on. Blogimaailma on onneksi täynnä (puoli)ammattilaisten treenijuttuja, joista saa sitten niitä oikeita ja konkreettisia vinkkejä kuntoiluunsa - täältä puolestaan sitten jotain muuta, ehkä fiilistä tai samaistumista tavallisen tallaajan vaihtelevaan kuntoiluharrastukseen? En totta puhuen edes tiedä, kerro sinä se. :)

4. Tämä on hyvinvointiblogi. Haluanko laihtua tällä hetkellä? Kyllä vain, mieluusti ainakin sinne 8 kilon päähän takaisin tai ehkä allekin. Haluanko vain ja ainoastaan laihtua ja keskittää kaikki voimavarani siihen? En missään nimessä. Elämääni on tullut paljon muitakin asioita kuin pelkkä rasvaprosentin syynääminen, joista tärkeimpänä itsevarmuus omasta ulkonäöstä sellaisena kuin se juuri sillä hetkellä on. Tämän jälkeen tulee yleinen hyvinvointi ja onnellisuus, terveyden ylläpito, lihaskunto ja vahvuus ja vasta sen jälkeen laihduttaminen, mikäli sille riittää paletissa tilaa. Hyvinvointi voi koostua lähes mistä tahansa, mikä auttaa voimaan hyvin - välillä se on rankan treenin kautta itsensä ylittäminen ja siitä seuraava ihana lihaskipu, välillä hyvä ruoka ja stressittömyys makroista, hyvän kirjan lukeminen, onnellisuuden yksinkertaisuuden tajuaminen, makrokontrollin ylläpitämisestä seuraava turvoton ja onnistunut olotila ja vaikka mitä muuta. Hyvinvointi ei tunne rajoja eikä siihen ole sääntöjä, vaan se on juuri sitä mitä sen haluaa olevan.


5. Tämä on lifestyleblogi. Me muutumme ja kehitymme ihmisinä jatkuvasti ja samoin tekee myös blogini. Olen hyvin vähän ottanut lifestyle-asioita esille blogissa (oma arvio olisi keskiarvolta kerran kuukauteen), sillä suoraan sanottuna miellän itsekin blogini ajoittain sinne terveys-hyvinvointi-laihdutusakselille, jonne eivät henkilökohtaiset jutut kuulu. Elämäänsä on kuitenkin välillä kiva raottaa ja kauneusjutuistakin höpötellä silloin tällöin, vlogeista nyt puhumattakaan. Onneksi ei ole ketään kieltämässä, mitä saan tai en saa blogiini kirjoitella - ja siksipä mennäänkin juuri sellaisella tyylillä, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Wellness, sport, food, happiness and then some. :)

6. Kuvat valehtelevat, totta hemmetissä. Kuka tahansa, joka ottaa tai otattaa itsestään kuvia, tietää oikeiden kuvakulmien, vaatevalintojen, ryhdikkään asennon sekä vertailukohteiden tai niiden puuttumisen voiman ja harva meistä oikeasti julkaisee (varsinkaan tuhansille silmäpareille arvosteltavaksi) itsestään sellaista kuvaa, jossa naama näyttää sanonko-miltä tai vatsamakkarat pursuilevat huomiotaherättävästi joka suunnalta. Julkaistavat kuvat ovat edustavia, huonot puolestaan menevät roskakoriin. Tämä ei tarkoita sitä, että kuviani olisi millään lailla koskaan muokattu tai etten olisi silti julkaissut niitä kauheitakin kuvia itsestäni etenkin ajoilta ennen laihduttamista (lisääkin riittäisi ja tulossakin, kunhan saan matkalaukkuni ja läppärini vielä paluupostissa lentokentältä).

Olen itse blogin puolella kuuluttanut moneen otteeseen sitä, että kuvat eivät kerro koko totuutta varsinkaan itse otettuina, sillä itsensä pystyy kyllä vääntämään suotuisaan asentoon ja ottamaan kuvan siitä kuvakulmasta, jonka itse kokee mukavana. En edes itse rehellisesti sanottuna tiedä, miltä näytän ja olen kirjoittanut siitäkin postauksen. Juuri tästä syystä sovitan kaikkia asujani videokuvaamalla ne eri kuvakulmista, jolloin näen itse sen kokonaisuuden, jonka muut näkisivät itseäni katsellessaan. Olen myös laittanut blogiin esille useita videoita, jotta todellisuus välittyisi mahdollisimman hyvin ja näistä esimerkkeinä;

~ Tekniikkavideo 08/2014, tähän tullut n. +6kg
~ Kroppavideo 04/2014, tähän tullut n. +8kg
~ Tekniikkavideo 12/2014, apauttiarallaa nykytilanne
~ Joogavideo 04/2015, nykytilanne


7. Mielipiteet muuttuvat - ja niiden kuuluukin muuttua. Muistan aloittaneeni laihdutusurakkani hakemalla mahdollisimman terveen näköistä, normaalipainoista, urheilullista, kurvikasta ja vahvaa kroppaa, joka ei ole liian lihaksikas eikä myöskään liian hoikka. Kun paino putosi ja Jutta & Superdieetit pyöri telkkarissa, nälkä alkoi kasvaa; minäkin pystyisin kyllä mihin tahansa, joten miksi en vetäisi itseäni edes lähelle samaa kuntoa kuin mitä fitness-kisaajat ja näyttäisi sekä muille että itselleni, että kaikki on mahdollista.

Sen jälkeen lähdettiin pohdintoihin siitä, miksi haluan todistaa itselleni tai kenellekään muullekaan yhtään mitään hakemalla jotain, mitä en aidosti edes ihannoi tai ennen kaikkea kykene ylläpitämään, josta taas riennettiin kuukausien kuluessa eteenpäin aina bodyconfidenceen asti, jossa ulkonäkö ei korreloi itsetyytyväisyyden, -varmuuden ja -rakkauden kanssa.

Nykyään treenitavoitteeni on esimerkiksi se, että haluan lihaskunnolla lähteä tukemaan kroppaani edistääkseni terveyttäni (oikeanlainen lihaksisto tukemaan niveliä, vahva selkä, hyvä hapenottokyky jne) ulkonäkökeskeisyyden sijaan ja kuka tietää, mihin tästä vielä tulevaisuudessa mennään. Ajatuksiaan ei voi tai pidä lukita tiettyyn elämänvaiheeseen ja mielipiteensä saa muuttaa ja kumota - jos jotain, niin se vasta onkin merkki kypsyydestä.


Tähän on luultavasti syytä lopettaa, sillä muuten saadaan taas aikaiseksi kunnon romaani kovakantisten sisään. Lisää rakentavaa kritiikkiä saa aina antaa, otan sitä mielelläni vastaan ja provosoitumisen sijaan pureskelen päässäni sopiviksi paloiksi. Siispä sana vapaa, aina ja ikuisesti. =)

(Kaikki postauksen kuvat otettu touko-kesäkuussa 2015. :D)

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Huomenna kotiin (+ vlog)


Nytkö se jo loppuu? Neljä viikkoa muka oltu Saksan mantereella ja tuntuu kuin olisin vasta tupsahtanut tänne, eikä. Lähtöhetki lähenee ja tunnelma haikenee eikä asiaa suinkaan helpota mahdollisuus siirtää lentolipun päivämäärää eteenpäin vaikka hamaan tulevaisuuteen. Yritän kuitenkin olla vaipumatta surkeuteen, sillä Suomessakin on vaikka mitä kaikkea kivaa ja nämä hauvelit + vauveli + vanhempansa tulevat kyllä perästä ihan pian, ei tässä mitään hätää. Iloisesti vain eteenpäin. :)

Suomeen tuliaisina tuon läjäpäin vaatteita, suklaata, shampanjaa (joka vielä odottelee lentokentällä) ja ainakin pari extrakiloa vyötäröllä, HEH. En ole nyt pariin viikkoon käynyt vaa'alla, mutta toivon hartaasti, ettei määrä ole sentään tuosta enää kasvanut. Suomessa sitten taas ryhtiliike ruokien ja treenin suhteen ja huolimatta viime yön painajaisestani, jossa olin lihonnut ainakin +5kg ja täysin kauhuissani siitä, en aio kantaa murhetta tällaisista asioista – kaiken saa kyllä alas taas ennen pitkää ja lomakilot jos jotkut on kyllä täysin ansaittu, sen verran tässä on saatu niiden edestä nauttia kaikenlaisesta! =)

Huomenna sitten tosiaan heti aamusta lentokentälle, jossa pääsen taas hämmentämään lentoemäntiä menemällä normaaleissa vaatteissa pukumiesten joukkoon business-loungeen ja -luokkaan (#prettywoman) ja iltapäivästä jälleen Suomessa, jonne yritän tuoda helleaallon mukanani tuliaisena. Tulin muuten tänne yhden matkalaukun kera, mutta lähden kahden kanssa, köh... Loppuun saatte vielä nauttia siitä ainokaisesta, mutta pitkähköstä vloggauksesta, jonka sain aikaiseksi Saksan reissultani kuvailla, bitte schön:



Tschüß. <3

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Miltä tuntuu lentää?

Haluatko tietää, miltä tuntuisi lentää – siis oikeasti lentää kuin lintu, tuntea tuuli hiuksissa, mennä eteenpäin kevyen kivuttomasti liidellen ja samalla vauhdikkaammin kuin koskaan aiemmin?

Yksi riskitön vaihtoehto kokea tämä tunne on ottaa juoksemista rakastava koira, valjastaa se vetoremmeihin, iskeä juoksuvyö omalle vyötärölle, sitoa jalkoihin Nike Freet ja pistää tossua toisen eteen suoralla, joka kallistaa aavistuksen alaspäin.

Kuin tuulispää, I'm telling you!


Näin me teimme viikko takaperin lapinporokoira Rytin kanssa ja voi pojat, voi pojat, mikä tunne. Hölköttelimme ensin hitaasti, mutta tasaisen varmasti puolet lenkistä Schwarzwaldin kukkuloita ylämäkeen välillä hölkäten ja välillä pieniä pätkiä kävellen, kunnes tossut osuivat vihdoin tasamaalle.

Muutama hengenveto happea, pari palauttavaa askelta, päähän ajatus lähteä vetämään pidempi spurtti kevyttä hölkkää ja viaton komento koiralle sanoilla "okei, kai me sit mennään, hop". Mutta hupsista.

Sitä todellakin mentiin, nimittäin niin lujaa kuin tossuista ikinä vain on päästy! En ole koskaan eläissäni juossut noin kovaa ja samanaikaisesti kevyesti, kiitos maailman iloisimman hauvelin, joka toimi erittäin kevyesti, mutta silti tehokkaasti vetojuhtana. Kun katsoo toisen tassuttavan eteenpäin sydämensä kyllyydestä niin lujaa kuin vain itse pystyt antamaan periksi, ei juurikaan tee mieli itsekään jarrutella, vaan sitä tulee mentyä tasan niin lujaa kuin fyysisesti mahdollista – ja sitten vielä vähän päälle. =)

Seuraavat hankinnat: vetovaljaat, vetovyö, vetohihna ja kaupan päälle toivottavasti koira, joka rakastaa juoksemista yhtä paljon kuin tämä hullunkurisen hupaisa Rytipyti. <3 Enää ei tekisi mieli lainkaan käydä juoksemassa itsekseen, niin älyttömän hauskaa ja tehokasta se nimittäin koirulin kanssa oli!

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Jääkahvia ja buffalomozzarellaa


Olenpa tässä yrittänyt 30 asteiden helteissä opetella täydellisen (Starbucks-maisen, heh) jääkahvin tekoa. Vielä joutuu vähän hiomaan, mutta täytyy kyllä myöntää, että kun kylmään espressoon iskee jääpaloja, karamellikastiketta, vaahterasiirappia ja pallon bourbon-vaniljajäätelöä, niin ei se enää niin kovin huonoa ole. Tosin ei kyllä kovin terveellistäkään... Mutta kunhan tässä vielä Starbucksin hoodeille eksyn näin viimeisellä lomaviikolla, niin aion kyllä napata matkaan heidän herkkukahviaan sekä jotain makusiirappia. Katsotaan, josko niillä saisi täydellisyyttä hipovan jääkahvin aikaiseksi. =)

Lisäksi tehtiin todella simppeliä, mutta herkullista salaattia lounaaksi; salaattia, tuoreita basilikan lehtiä, kurkkua, tomaattia, paprikaa, revittyä buffalomozzarellaa ja paistettua paprika-jogurttibroileria. Olen aivan innostunut nyt tomaatti-basilikayhdistelmästä (ripauksella oliiviöljyä ja mustapippuria), joten sitä täytyy ehdottomasti tehdä ihan pelkilleen vaikka jo heti tänään, slurps! Mozzarellaakin voi toki ympätä siihen samaan syssyyn, mutta itselleni riittää jo pelkkä puna-vihreä yhdistelmä ja siitä oikeastaan pidänkin vielä enemmän.

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Teriyaki-tortillat ja -tacot


Aah, tortillat... Ehkä yksi täydellisin ateriamuoto herkutteluun niin pienelle kuin vähän suuremmallekin porukalle, sillä jos jokin ateria on muokattavissa 
a) allergioiden
b) mieltymysten tai 
c) laihdutus-/terveysruokavalioiden mukaan, niin tortillat. 

Keliaakikoille ja gluteenia muuten välttäville samat tuotteet menevät vaivattomasti tacojen muodossa, juustoista ja kastikkeista voi näppärästi valita kevyemmät vaihtoehdot täysirasvaisten tilalle tai jättää kokonaan pois ja jokainen ruokailija saa ihan omin pikku kätösin tehdä juuri itselleen mieluisan yhdistelmän kasaamalla kuoren sisään juuri sellaisen yhdistelmän, mikä eniten niitä omia makuhermoja hivelee. Mukava pikku-puuhastelu syömisen ohessa tuo myös kivasti extraa iltaan kuin iltaan.

Laajamittaisen (koska näitähän on tullut elämän aikana tehtyä vaikka ja miten monta eri versiota) empiirisen kokeilun tuloksena totean, että Kikkoman-kampanjan kautta tulleella Teriyaki marinadi- ja grillikastikkeella tullaan jatkossa marinoimaan tämän keittiön tortillabroilerit ja valintoihin tullaan lisäämään myös teriyaki-nautaa (mediumina), teriyaki-lohikuutioita/-uunilohta ja teriyaki-possuakin, ehkäpä villikorttina myös teriyaki-tofua. Sitä, mihin pohjattomaan mahaan nämä kaikki ruuat tulevat vielä mahtumaan, en ole vielä keksinyt, heh...

Ja hei! Ennen kuin päästetään reseptiä "Maailman Parhaisiin Tortilloihin" valloilleen, niin kannattaa klikkailla itsensä tästä Radio Aallon reseptikilpailuun, josta löytyy tämän reseptin lisäksi yhdeksän muuta herkullista kikka-kolmosta Kikkomanin tuotteiden hyödyntämiseen kesäresepteissä, slurps! Joka arkipäivä osallistujien kesken arvotaan Kikkoman-tuotekassi eli hyvällä tuurilla sellainenkin tupsahtaa vielä joku kaunis kesäpäivä omasta postiluukusta. =)


Teriyaki-tortillat & -tacot:

450g broilerin fileesuikaleita (tai naudanlihaa, porsaanlihaa, lohta, tofua)

4 rkl Kikkoman Teriayki marinadi- ja grillikastiketta

1 sipuli

1 paprika

nippu salaatinlehtiä (esim. jääsalaatti)

200g salaattijuustokuutioita

jalapeno-viipaleita

salsakastiketta

200g creme fraichéa

tortillalettuja ja/tai tacoja

Alkuvalmistelut: Aloita marinoimalla lihat 4-5 ruokalusikallisessa Kikkoman Teriyaki marinadi- ja grillikastiketta. Ota lihat huoneenlämpöön noin puolta tuntia ennen paistamista ja paista miedolla lämmöllä, kanat kypsiksi ja naudanliha haluamaasi kypsyysasteeseen. Kuullota toisella pannulla suikaleiksi pilkottu paprika ja sipuli ja mausta lopuksi suolalla ja pippurilla. Asettele muut kasvikset, kastikkeet ja juustot kulhoihin tai tarjoile suoraan purkeista, tyyli on vapaa.

Lopuksi jäljelle jää enää tortillojen ja/tacojen loppukasaus, jossa jokainen voi koota juuri itselleen mieluisan kokonaisuuden ja nautiskella herkullista, kaikille sopivaa, nopeasti valmistuvaa ja helposti kevyempään muotoon valmisteltavaa ateriaa.


Yhteistyössä Kikkoman

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Rahkavinkit

Saan silloin tällöin kysyviä kommentteja siihen, miten saada usein happamaksi koettua rasvatonta maitorahkaa uppoamaan kivuttomammin kurkusta alas. Ah rahka, tuo kaikkien tuntema proteiininlähde, joka on onnistunut itsessään saamaan jo lähes kulttimaineen. Superdieetillä ja Go Fat Go:lla muistan itsekin kuluttaneeni 750g rahkaa per päivä eli 5,25 kiloa viikossa, huhheijaa. Siinä tosin oppi nopeasti niksin jos toisenkin.

Yleensä aloitan vinkkini muistuttamalla, että rahka on vain yksi raaka-aine muiden joukossa eikä missään nimessä mikään salainen ainesosa tai ihmeaine, jota ilman emme tule koskaan saavuttamaan unelmiamme. Mikäli et lainkaan pidä rahkasta etkä todellisuudessa haluaisi edes syödä sitä, on paras vinkkini korvata se jollain muulla. :) Proteiinileivonnaisia löytyy maailmasta vino pino ja jo ihan pelkästä kanafileestä saa helposti rahkan tarjoamat proteiinimäärät ja enemmänkin.


Jos nyt kuitenkin haluat ehdoin tahdoin opetella maitorahkan ihmeelliseen maailmaan, niin tässäpä muutama keino ja lisäsin vaihtoehtojen perään vielä vaikeusasteen sen mukaan, kuinka kauan rahkaa on ehditty aiemmin elämässä syödä ja sitä kautta makuun tottua. Siispä sen pidemmittä puheitta:

1. Maitorahka, ei muuta. Hardcore, lisää katu-uskottavuutta, vaativa taso
2. Maitorahka + cashew-pähkinät, keskitaso
3. Maitorahka + marjat, aloittelijataso
4. Maitorahka + mehukeitto, sekoitettuna, aloittelijataso
5. Maitorahka + mehukeitto, ei-sekoitettuna (= lusikalliseen tulee pieni nokare rahkaa, loput keittoa), aloittelijataso
6. Maitorahka + kaakaonibsit, mukavaa puruvastusta, vaativa taso
7. Maitorahka + marjat + mehukeitto, sekoitettuna, aloittelijataso
8. Maitorahka + marjat + mehukeitto, ei-sekoitettuna, aloittelijataso
9. Maitorahka + marjat + mehukeitto blenderissä pirtelöksi, aloittelijataso
10. Maitorahka + marjat + mehukeitto + kaurahiutaleet blenderissä pirtelöksi, aloittelijataso
11. Maitorahka + hedelmät (banaani, ananas (liemineen)), aloittelijataso
12. Maitorahka + marjat/hedelmät/mehukeitto soseena pakkaseen jäätelöksi, keskitaso
13. Maitorahka + 0,5 dl hyvänmakuista proteiinijauhetta sekoitettuna, aloittelijataso
14. Maitorahka + vaniljaesanssi, keskitaso
15. Maitorahka + vaniljaesanssi + Stevia, keskitaso
16. Maitorahka + hunaja, keskitaso
17. Maitorahka + marjat + Stevia, aloittelijataso
18. Maitorahka + marjat + mehukeitto + Stevia, aloittelijataso
19. Maitorahka + FunLight tai muu keinomakeutettu mehutiiviste, aloittelijataso
20. Maitorahka + kaakaojauhe, aloittelijataso
21. Maitorahka + luonnonjogurtti, keskitaso
22. Maitorahka + vaniljakastike, aloittelijataso
23. Maitorahka + kermavaahto, aloittelijataso
24. Maitorahka + proteiini-pudding -jauhe, aloittelijataso
25. Maitorahka + sitruuna/lime + Stevia, vaativa taso
26. Maitorahka + marjoja + pähkinöitä + hunajaa, ei-sekoitettuna, aloittelijataso26. Maitorahka + marjoja + pähkinöitä + hunajaa, kerroksittain, keskitaso

Enempää en nyt äkkiseltään keksi, mutta ainahan tänne pääsee sitten listaa täydentämään, mikäli uusia vinkkejä satelee joko teiltä, netistä tai omasta päästä. :)

Grilli, kelit ja jääkaappi kuumana


Tänään lautaselle eksyi grilliruokaa; lammasta, nautaa, possua, kasvis-halloumivartaita, maissia ja vihersalaattia. Simppeliä, herkullista, helppoa ja omalla tavallaan myös terveellistä! ...joskin päivän aikana tuli nautiskeltua myös jäätelöä, täytyyhän tässä toki joku tasapaino elämässä pitää. =)

Aurinko hemmottelee muutenkin Etelä-Saksassa, kun taivaalta porottaa +30 celsiusta ja minätyttö valelen itseeni spf-30:stä parhaani mukaan (silti punoitan). Viimeiset kaksi päivää on tullut käytännössä vietettyä aamusta iltaan asti ulkona – ensin hauvelit aamupisulle, sen jälkeen puutarhakalusteiden hiomis-, pesu- ja öljyämisoperaatiota pitkin päivää välillä riippukeinun lämmöstä nauttien jonka päälle taas lenkkiä, jonka päälle taas lisää hiomista ja öljyämistä ja riippukeinua. Ja välillä sisälle vilvoittelemaan, heh!


Ilmeisesti Suomessa ei juurikaan hellesäistä olla nautittu viime päivinä, mutta sepä ei Turussa asustavaa jääkaappi-pakastintani ilmeisesti haittaa – hänellä on ollut omat hellebileet asunnossani, kun omistaja kerran noin julmasti hylkäsi reppanan Turkuun omiin oloihinsa. Toisin sanoen jääkaappini on pakastinta myöten mennyt kaputt tuntemattomana ajankohtana x ja valuttanut koko sisältönsä keittiön parkettilattialle mukavaksi harmaanhomeiseksi ja ennen kaikkea löyhkääväksi mömmöksi.

Onni onnettomuudessa, etten joutunut kuitenkaan itse tätä kohtaamaan sekä ennen kaikkea siivoamaan, vaan rakas ystäväiseni pääsi postinhakureissulla todistamaan kaiken omin silmin ja nenin. :D Raukkaparka... Onneksi olen täällä niin zen-tilassa, ettei edes tämä draamanpoikasen yritys pääse läpäisemään sisäisen rauhani panssaria, vaan totean vain, että kaikenlaista sitä sattuukin ja kyllä se siitä, uutta jääkaappi-pakastinta odotellessa. =)

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Salaattia parmankinkulla ja manchegolla


Tässä olisi yksi "kevyt aloitus" kevyempään dieettiin (mikä ilmaisutapa, heh) eli vähän runsaampi, mutta silti semi-terveellinen ja ennen kaikkea fiini lounasidea; salaatti parmankinkulla ja manchego-juustolla. Ja on siellä joukossa meloniakin, slurps.

Valmistustapa salaatteihin on niin älyttömän helppo – ainekset vain haluamaansa muotoon palasiksi ja lautaselle, mutta istataan kuitenkin vielä ainesosat, niin pääsette itsekin testaamaan tätä herkkulautasellista! =) Mikäli mahdollista, kannattaa ainekset ostaa mahdollisimman pitkälle luomuna ja vaikken yleensä tykkää mennä hinnan perässä, niin vinkkinä se, ettei balsamicoa valitessa kannata tarttua siihen halvimpaan (etikkaisella sivumaulla varustettuun) pulloon – tämä tökötti on sen verran säästeliästä tavaraa, että kun sen pullon ostaa, kannattaa napata suoraan laatutavaraa. :)

Kahteen annokseen:

- runsaasti erilaisia salaatinlehtiä
- 10 kirsikkatomaattia
- puolikas kurkku
- puolikas paprika
- puolikas meloni (galia, cantaloupe)
- 80-100g parmankinkkua
- 100g manchego-juustoa
- erilaisia tuoreita yrttejä (esim. oregano, minttu, basilika)
- vuoristosuolaa
- mustapippuria myllystä
- laadukasta balsamicoa
(- oliiviöljyä)

Huuhtele ja kuivaa salaatti ja kasaa lautaselle, pilko kurkku, kirsikkatomaatit, paprika, meloni sekä juusto sopiviksi suupaloiksi ja kippaa ne salaattipedin päälle ja ripottele joukkoon vielä tuoreet yrtit joko sellaisenaan tai pieneksi silpottuna. Revi lopuksi päälle parmankinkkua, lorauta joukkoon balsamicoa ja mausta halutessasi tuorejauhetulla mustapippurilla ja karkealla suolalla. Haarukka, käsi ja kohti suuta. Bon Appètit! Ja perfektionisti lisää muuten joukkoon vielä oliiviöljyä, vaikka se näistä annoksista tällä kertaa tarkoituksella puuttuikin.